Melkein metrinen, versoja ja mattoja

Hellurei ja Hellät tunteet! :) Me oltiin Tiltun kanssa eilen 2vee neuvolassa ja hienot mitat saatiin neuvolakorttiin. Pituus 95,5cm(!!!!!?!!) ja paino 18,9kg(!!!?!?!) Että melekoset mitat on likalla! Neuvolatäti vähän kröhi kun huomasi millä käyrällä tuo pituus huitelee, mutta toistaiseksi sen kanssa ei kuulemma ryhdytä mihinkään toimenpiteisiin. Kai se nyt on likalla pituutta kun isänsäkin on melkein parimetrinen. Ni!

Tässä olemme juuri lähdössä neuvolareissulle, ja yllä on synttärilahjaksi saatu asukokonaisuus. Eikö ole herkulliset värit? :)

Me ollaan oltu koko porukka vähän tukkoisia. Nenäsumutetta kuluu aikuisilla ja Ventoline-sumutetta Tiltulla. Jarno sai lisäksi vielä Angiina-diagnoosin ja antibiootit. Toivotaan, että me muut päästäis tästä taudista ihan vaan tällä perus lenssulla. Ei Angiinaa, Kiitooooos! Vähän on punainen nokka tällä mammalla.

Mitäs mieltä olette, pitäisikö alkaa vaalentamaan tätä kuontaloa? Otanko tavoitteeksi blondin/oman sävyn? Joku muu mikä?

Katsokaapas tätä viherpeukaloa(?). Minuun on iskenyt joku ihme vimma kasvatella kaikkea vihreetä. Ikkunalaudalla on kasvamassa Ikeasta hommatut yrtit: Basilika, Timjami ja Korianteri. Ja keittiönpöydällä kasvaa vihreillä tasseilla Pääsiäisohraa. Vastapainoksi tälle äkilliselle vehreydelle, pari minun vanhaa ruukkukasvia ovatkin sitten siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Pitkään yritin niitä elvytellä ja luottaa siihen, että kyllä ne siitä vielä lähtevät. Nyt on kuitenkin todettava, että kun kasvista on jäljellä enää pelkkä pystyssä oleva tikku on parempi päästää se kärsimyksistään. Heh.

Oih ja voih tuota meidän takapihaa... Remontti on jättänyt jälkensä myös sinne, eikä mitenkään kovin positiivisessa mielessä. On putua, sahanpurua, lautaa, palikoita, roskia, pahvilaatikoita ja muuta epämääräistä. Olen myös huomannut, että naapurit alkavat vähän nyrpistellä nenäänsä tuolle näylle, eikä ihme. Pitääpä hoputtaa remontoijia siivoamaan jälkensä. Hopi Hopi!

Meidän tsättääjä. <3

Ollaan saatu jo muutama mattokin lattialle. Mikäköhän siinäkin on, että heti kun saa kolme mattoa lattialle tuntuu heti paljon kotoisammalta. On kiva kipristellä paljaita varpaitaan niitten päällä ja nauttia. Tässä matto, paljaat varpaat ja hetki ennen ihanuutta. Joo, joo. Oon ehkä hullu, mutta tykkään puhtaan maton tunnusta varpaita vasten. :)

Piti sitten käydä kuvaamassa ne kaikki kolme puhdasta mattoa ja kipristellä varpaita jokaisen päällä... Kröhöm.

Tätä en ole vielä varmaan esitellytkään. Eikös ole ihan hullun hieno lamppu. Se on Amslerin ja  Matsonin tekemä ja aivan ihana!! Tiltu sai sen joululahjaksi ja nyt se on hänellä yövalona. Nuo kuvatkin ovat niin söpöjä. Ei parempaa yövaloa voisi toivoa! Kiitos vielä tätille ja etälle!

Vielä lisää mattoja! Niin ja vähän tätä arjen näkymää työhuoneessa. Pyykkejä, pyykkejä, pyykkejä...

Taulut odottavat ripustamistaan ja tilkkutäkki parsimistaan.

Tavaroita vielä vähän omituisilla paikoilla, mutta eivätköhän nekin paikkansa vielä löydä. :)

Lauantai-illan saunahetki. Ihana oma sauna. Saunan päälle tietysti aina saunajuoma. Tänään se oli Tiltulla appelsiinimehua, mammalla vichyä ja karpalomehua ja iskällä olut.

Keittiön ovenpielessä on vielä kaikuja juhlahumusta. Ihania ja värikkäitä kortteja.

Jaffat ja palikat.

Me käymme täällä parhaillaan tuon pienen, sinnikkään ja uhmaikäisen kaksivuotiaan kanssa nukkumaanmeno taistelua. Sänkyyn, peittely, "hyvää yötä", ovi kiinni, hetkinen odotusta, itkua, pikku jalkojen tassuttelua, "äitii", palautus sänkyyn ja sama kuvio alusta... Huoh. Nyt eletään tälläista vaihetta. Nyt on riennettävä hätiin! Pusut ja halit!

<3 Katja