Kakkupohjia, synttäreitä ja mönkijä!

Tultiin perjantaina illalla mökille ja ruvettiin heti kakuntekohommiin. Eilen juhlittiin Tiltun 2vee ja kummipoikani Eetun 11vee yhteissynttäreitä, ja tänään sitten vielä kahvitellaan synttäreiden merkeissä Tampereen sukulaiset ja kummit. Huh Huh, kun on taas yhtä juhlaa! :) Ei haittaa yhtään, minusta on mukava tehdä kakkuja ja pitää juhlia!

Olipa minulla apulaisiakin! Ja hienoja apulaisia olivatkin! Tiltu auttoi sokerin mittaamisessa ja kaatamisessa ja mammamummu kaikessa tarvittavassa. :)

Neljän munan kakku sen olla pitää! :)

Hyvin on keskittyneet ilmeet molemmilla.

Minä osaan äiti itse!

Kakkupohjan ohje on vanhasta ja perinteisestä keittokirjasta, joka on ollut mammamummulla vuodesta 68. Tämä on myös se sama ohje jolla joskus isomummun kanssa yritettiin tehdä kakkua. Ajateltiin silloin, että tehdään ohje kaksinkertaisena, hienosti muistettiin vielä munien, sokerin ja veden kohdalla se, mutta jauhot lisättiinkin sitten yksinkertaisena. Jännä juttu ettei ihan onnistunut se kakku. :)

Minä ihmettelin ohjeessa hirveästi sitä, että pohjaan lisätään muna-sokerivaahtoon kiehuvaa vettä?!? Todella hämmentävää ja jos ei olisi ollut mammamummua neuvomassa ja kannustamassa, olisin kyllä lannistunut monta kertaa. Mutta kuulemma aivan oikea koostumus tuli!

Isäpappa oli hommannut itselleen uuden ja hienon pelin. Nimittäin mönkijän! Siitä on hänelle iso apu metsätöissä ja muissa raskaimmissa hommissa, niin ja meistä sillä on kauhean hauska ajella ihan muuten vain. On se hieno peli, tuommoinen punainen ja söpö. Nimihän sille pitäisi keksiä!

Kakun koristeluun saatiinkin sitten lisää apureita. Eetu auttoi kirjoittamaan sokerimassalla asianosaisten nimet ja ikävuodet. Hieno ja keväinen kakku siitä tuli.

Synttärilahjaksi saatiin kaikkea tarpeellista. Laitan niistä vielä myöhemmin oman postauksensa. Tässä alla avataan petivaatepakettia.

Täti yritti nukuttaa Tiltua, mutta toisin kävi. :)

Mimi ei paljoa korvaansa lotkauttanut ympäröivästä juhlahumusta.

Mönkijäkoulutuksessa Amsler-täti.

Mäkeäkin ehdittiin vähän laskea. Tuota lunta on kyllä ihan hirmuisesti!

Isäpappa oli tehnyt mönkijälle reitin kesäkeittiön terassille. Pakkohan sitä oli sitten veivata edes ja takaisin. Minä olen ihan innoissani tuommoisista pienistä ja söpöistä moottoriajoneuvoista, kuten mopot, moottorikelkat ja mönkijät. Niillä on hauska ajella! Kesää odotellessa, että pääsee kunnolla pärisytteleen mettään! :)

 Aurinko paistaa läppärinnäyttöön niin kutsuvasti että nyt lähdemme hetkeksi mäenlaskuhommiin! Mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille! Pus! Katja