Tiedättehän. Semmoinen talvi-iltapäivän hetki, jolloin kodissa on ihan hiljaista. On vähän sekaista, muttei kauhean. Pyykit kuivuvat telineessä, astiat on pesty. Pedit on petaamatta, mutta väliäkös tuolla. Tv on pois päältä ja taustalta kuuluu vain liesituulettimen humina ja lihakastikkeen porina liedellä.
Martti kiljahtaa unissaan. Pari tönäisyä vaunun aisaan ja unet jatkuvat.
On hiljaista, muttei kuitenkaan. Ilmassa on odotusta.
Tulisivat jo! Kauhea ikävä ja ikävä hymyjä. Mimi kuorsaa ja Topi on
nukkuvinaan.
Huoneissa on hämärää, muttei kuitenkaan tarvitse vielä laittaa valoa että näkisi.
Äh, pitää varoa ettei kastike pala pohjaan.
Portti käy! Pitää mennä. Mukavaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti