Mitäs sitä sitten ollaan tehty?

Eli mullahan kävi niin, että jouduin liiallisten supistelujen takia sairaslomalle. Lääkärisetä totesi tuimana, että nyt on mamman rauhoituttava ja otettava viikko-pari levon kannalla. Ääh ja puuh.

Nyt alkaa olla sairasloma puolessa välissä ja mulla alkaa hajoomaan pää. Ensimmäiset pari päivää meni hienosti kölliessä ja mahaa rapsutellessa, mutta nyt alkaa jurppiin ja pahasti. Tekemisen ja touhuamisen tarve on valtava!

Olen katsonut töllöä: tosi teeveetä, CSI:tä, leffoja, sarjoja, näin rakennat radion, kokkiohjelmia, virkkaus/kutomis ohjelmia(!?!?) ym.

Olen kolunnut netissä: lukenut blogit moneen kertaan läpi, uutiset, lööpit, mammapalstat, sähköpostit, pelannut, ym.

Olen lukenut loppuun sen äitienpäivälahjaksi saamani Tulen ja jään laulu- sarjan ensimmäisen osan. Olen tilannut sen toisen osan kirjakauppaan, Luin myös Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan ja haaveillut sen jatko-osan, Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike, lukemisesta.

Olen nukkunut kunnollisia ja piiiiitkiä yöunia.

Olen valokuvannut.

Olen kutonut, virkannut ja leikellyt erilaisista kankaista tilkkutäkin tilkkuja.

Olen pötköttänyt, vääntelehtinyt, kääntyillyt, huokaillut ja puhissut. Ihan joka päivä ja kyllästymiseen asti.

Olen päivitellyt kasvavaa suonikohjujen rihmastoa. Kiva!

Olen haaveillut ja unelmoinut.

Olen viikannut/ käynyt läpi Tiltun vanhat vauvanvaatteet, järjestellyt ne koko järjestykseen ja varastoinut: Pojille sopivat omiin laatikoihinsa, kirpputorille menevät omaan pussiinsa ja muistojen aarrearkkuun laitettavat omaan laatikkoonsa. Kaikki tämä kiltisti sohvalta käsin/istuen ja hyvin rauhalliseen tahtiin.

Olen miettinyt tulevalle pienelle nimiä ja hylännyt kaikki ehdotukset...

Olen vältellyt kaikkea nostelua, kantelua, kyykkimistä, kumartelua, kurottelua, pinnistelyä, kävelyä, ressaamista, ym. Lääkärin ohjeiden mukaan...

Eli kaikin puolin viettänyt hyvin rauhallista, laiskottelevaa ja pysähtynyttä elämää. Kuitenkaan täysin kahlitsematta itseäni sänkyyn.(en suostu hyväksymään sitä, että musta tulisi petipotilas...)

Ja silti joka päivä supistelee. Nyt kaikki kuulolla olevat! Huomio! Lähettäkääpä ajatuksen voimalla positiivisia ja ennenaikaiset supistukset pysäyttäviä viboja tänne meitsin mahaa kohti. =) Kiitos!!