Mitäs minä sanoin! Enkös juuri vasta päästänyt suustani että pian alkaa joka keväinen koirankakkasota. Noo, nyt se on alkanut ja tässä esimerkkiä ihan kotikadulta. Joku sotkuihin turhautunut kanssaeläjä oli käynyt merkkaamassa läheisessä puistossa punaisella spray-maalilla jokaikisen kikkareen. Kun ekaksi nuo merkit huomasin luulin äkkisilmäyksellä ensin että puistossa on tapahtunut joku verityö, kunnes tarkemmin asiaa tutkiskeltuani tajusin asian todellisen luonteen. Voi harmin paikka! Voin rehellisyyden nimissä myöntää että aivan varmasti on minultakin jäänyt kikkareita korjaamatta mutta kyllä yritän pääsääntöisesti haukkujemme kakit korjata. Jotta saisin taas kotikadulle rauhaa ja rakkautta ajattelin ensin näin: Käyn ostamassa vihreää spray-maalia ja yön hiljaisina tunteina lapioin pois kaikki pökäleet ja merkkaan jokaiseen punaiseen ympyrään vihreän tsek-merkin. Heheheheee! Eikö olisi hauska juttu? No sitten tulin siihen tulokseen että en halua tuhlata rahojani maaliin ja toisekseen en halua enempää sotkua. Siispä teen niin että joka kerta kun käyn koirieni kanssa pihalla tästä lähtien korjaan sekä niiden jätökset että vähintään yhden ylimääräisen kaupanpäällisiksi. Jos muutkin puistossa kävijät tekisivät näin olisi puisto äkkiä siivottu. Eikö? Ehkä vähän hitaampi keino mutta silti ihan varmasti toimiva! Tai sitten mulla menee noihin merkkeihin hermo ja lapioin kaikki yhdeltä istumalta pois niinkun aikasemminkin puhuin. Tuli mieleen että ehkä joku on lukenut mun blogia ja siksi merkannut ne jotta sit ne osattais lapioida pois! Hihihihiiii!! Sehän oliskin huomaavaisesti tehty! Rauhaa ja rakkautta ja oppikaamme taas tästä jotain. Mitä, sen saa kukin itse päätellä! Pus!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti